KUOLEMANLAAKSO LYRICS

1. Aarnivalkea

Ei rauhaa haudassansa
Ikimennehien majoilla
Leposijaan jäi ruumis
Kalmo piinatun pakanan

[CHORUS]:
Aavelintuna lepatti
Hiljaisten vetten päällä väreili
Kipukiville johdatti
Pakotti palvomaan herraa juurten

Näin lehto huokasi
Latvat kuusten kuiskasi
”Vesi on elämän harkinta
Eikä sade säikytä meitä”

Ei rauhaa haudassansa
Varjosielu, kalman kakara
Liekitön tuli vailla tuhkaa
Kaivot kyyneleistä kuluneet

Vangiksi jäänyt vaappumahan
Välille maailman manojen
Pirunpellon sururiutta
Ohjastuli harhahurmien

Hahmoton Hiien heimolainen
Kalman kammioista siennyt
Ylväänä lipuu kuin tulijoutsen
Luotsi tämän ja tuonpuoleisen

Nouse Hiien heimolainen
Paljasta silta kultainen
Valaise väylä lyhdylläsi
Portti ikuisen autuuden

Aarnivalkea – aavelintuna
Aarnivalkea – hiljaisten vetten päällä
Aarnivalkea – kadotukseen johdatti
Aarnivalkea – palvomaan juurten herraa

2. Verihaaksi

Eivät tähdet välky kannella taivaan
Pilvet kauas seilanneet
Ei maata, ei rantaa
Tyrskyää meri hyinen, loputon

Kun meri suuttuu
Kuolleet kuolleita haudatkoon

Hiljaa leijuu tuonenkatku
Kalman siivet niittäneet
Manan mahtivirret viiltäneet
Vieneet viimeiseen mieheen

Kädet kurottivat aurinkoon
Kasvot kauhusta jäykät
Kun kylmyys otti omakseen
Eloon ei jäänyt yksikään

Kun meri suuttuu
Kuolleet kuolleita haudatkoon

[CHORUS]:
Verihaaksi vettä kyntää
Vyöryy aaveena halki aikojen
Purjeet kuin kuolon varjo
Mastot kuin muistomerkit
Verihaaksi

Nousivat liekit ruumasta
Poroksi perusteet polttivat
Räjäyttivät kannen ilmaan
Aavelaivan upottivat

Kun meri suuttuu,
kuolleet kuolleita haudatkoon

3. Me Vaellamme Yössä

Kun päivä sammuu, leimahtavat sielut pimeä
Syttyvät virvasoihdut yllä aarnioiden
Kuunsilta, järvi, tähtitaivas, hiljaisuus
Hurmosmielen valtaa rauhattomuus

Me synkkiä polkuja käymme
Viisauden maljasta siemailemme
Yön sydämiimme toivotamme
Kohti tuntematonta matkustamme

[CHORUS]:
Me vaellamme yössä
Läpi avaruuksien
Kirkkaana lepattaa liekkimme
Kun kotiin palaamme taas

Kun päivä sammuu, leimahtavat sielut pimeän

Me synkkiä polkuja käymme
Viisauden maljasta siemailemme
Yön sydämiimme toivotamme
Kohti tuntematonta matkustamme

4. Arpeni

Lipuu luuvene
Kohti rantaa

Airo katkennut
Kiihko kaikonnut
Kuuletko laulun
Alle aaltojen?

Purppurataivas
Yllä mustan veen
Hyvästiksi huokaa
Kunnes pimenee

Tunnetko tuskan
Vai autuuden?
Kuuletko laulun
Alle aaltojen?

[CHORUS]:
Vedän sinut veden alle – on liekki tukahtunut
Hyisiin pyörteisiin pyöritän – toivo sammunut
Sikeäin virtojen valtakuntaan – alle aaltojen
Kirpoa et ikinä – veden herran vanki

Aallot haukkaavat harmaata kalliota
Iättömillä ikenillään
Ne peittelevät viimeiset säteet
Ennen kuin aurinko lipuu uinumaan
Kuu itkee
Ja vesi on mustaa, niin mustaa

Nämä ovat arpeni
Kallehimmat koruni

Arpeni

5. Musta

Kuolon sirppi taivasta kaartaa
Kylmä, kalvas, eloton
Yllä ikityhjyys
Alla multainen maa

Yön mustat varjot, viitat avaruuden
Harsottavat valkeuden
Kalkkuvat hornan kellot
Ja laulaa kalma

Kohisee vereni lailla koskien
Kun kauhu murtaa tyyneyden
Liikkumatta, aivan hiljaa
Alla pilvien korpinmustien

Nousevat kyyt alta kantojen
Pirun piiskat, raipat raunioiden
Lipovat kielillään kuoppaa
Vajoan maahan raajat lamaantuen

[CHORUS]:
Taivas aukesi yläpuolellani
Sysimustat pilvet kieppuivat ympyrää
Kädet sidottuina, rinta multaa vasten
Silmät suuren käärmeen paikalla auringon

Musta

Oksat pyhän männyn
Katkottu karsikoksi
Ikiaikaisen rungon juuresta nousee
Hahmo suuri tuntematon

Katseensa kiirastuli
Äänensä ukkosmyrsky
Maa kyiden alla hehkuu
Oletko jumala vai antikristus?

Kädet sidottuina, rinta multaa vasten
Oletko jumala vai antikristus?

6. Glastonburyn Lehto

Kaksitoista vuorivaahteraa
Rinkinä seisoo
Lehdetönnä oksat keinuu
Pimeässä
Samettiset verhot ujosti heiluu
Palanut öljy syysyössä tuoksuu
Pelko on avain
Pelko on avain

Tuuli hetken lepää
Se huilii paikoillaan
Lehto on aivan hiljaa
Se odottaa
Pimeän tuhannet katalat silmät kiiluu
Kun portti aukeaa
Pelko on avain
Pelko on avain

[CHORUS]:
Punahuoneessa istun, verhotussa
Musiikki leijuu ilmassa
Veripukuinen mies nauraa ja tanssii
Tuulen heiluttamissa oksissa
Kun musiikki päättyy
Valot välkkyy punaisessa huoneessa
Nauru kuin petojen pidot
He kutsuvat paikalle tulen
En ole enää minä

Kaksitoista vuorivaahteraa
Rinkinä seisoo
Lehdetönnä oksat keinuu
Pimeässä
Samettiset verhot ujosti heiluu
Palanut öljy syysyössä tuoksuu
Pelko on avain
Pelko on avain

7. Tuonen Tähtivyö

Läpi tuonen tähtivyön
Tulivirtain pakkasyön
Leijun
Valomerta ratsastan
Leimuna yhä kauemmas

Veri tummaa tulta lyö
Tyhjyyden kauhu, ikiyö

Läpi tuonen tähtivyön
Läpi tuonen tähtivyön – leijun

Tulen lailla on sieluni vapaa

[CHORUS]:
Suljen silmäni maailmalta
Imen yötä itseeni
Hengitän syvälle sieraimiini
Valon ulos puhallan

Läpi tuonen tähtivyön

Suljen silmäni maailmalta – suljen silmäni
Imen yötä itseeni – tule yö!
Hengitän syvälle sieraimiini - hengitän
Valon ulos puhallan







KUOLEMANLAAKSO LYRICS