MOKOMA LYRICS

1. Koiruoho

Piiskasi naamaani rakeet
Repi tuuli hiukseni
Maa paloi allani ja poltti rakoille jalkani
Otin tyynesti vastaan sen kaiken,
sillä olinhan sen ansainnut
Ymmärsin miksi suureni valo,
pakoon silti en lähtenyt

Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho

Savu täytti keuhkoni ja vesi muuttui vereksi
Jättimäisten heinäsirkkojen ryske minua piinasi
Olisin vain halunnut kuolla,
mutta kuolema pakeni
Ymmärsin miksi suureni valo,
pakoon siltä en ehtinyt

Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho

Olisin vain halunnut kuolla,
mutta kuolema pakeni
Ymmärsin miksi suureni valo,
pakoon siltä en ehtinyt

Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi

2. Rajapyykki

Lasken alas röyhkeän katseeni
Itkeä jos osaisin niin sitä tekisin
Alimmaisen paidannappini avaan,
huomaan, tarttunut on verta liepeisiin

Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään

Tikulla silmään, jos muistat arpeni
Jos auki revit ne ja hierot suolaa haavoihin
Siunattu olet, jos astut keljaani
Juot lasin kanssa murhamiehen
kanssa ryövärin

Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään
Tähän viiva vedetään

Tällä viivalla,
Tällä viivalla matkamiehen pää,
tulevaisiin käänetään

Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään

Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään
Ei, en mihinkään

3. Pois Se Minusta

Kuka pienen pelon siemenen
sisälleni aikoinaan on kylvänyt
Kasvanut on täyteen mittaansa se
ja vihan puu on siitä syntynyt

Heitän hiekkaa päälleni
Maan tomulla pesen kasvoni
Vietän seisten päiväni
Huokaillen pyydän anteeksi
Pyydän ettet jättäisi
tätä pistintä minun lihaan
Hellästi vetäisit pois
Pois minusta
Pois se minusta

Joskus sanat voivat miekan lailla
viiltää haavat aivan yhtä syvään
Minä puhumalla pilannut olen
mahdollisuuteni kaikkeen hyvää

Heitän hiekkaa päälleni
Maan tomulla pesen kasvoni
Vietän seisten päiväni
Huokaillen pyydän anteeksi
Pyydän ettet jättäisi
tätä pistintä minun lihaan
Hellästi vetäisit pois
Pois minusta

Pois se minusta
Pois se minusta
Pois se minusta
Pois se minusta
Vetäkää jo pois se minusta
Pois se minusta
Pois se minusta

Heitän hiekkaa päälleni
Maan tomulla pesen kasvoni
Vietän seisten päiväni
Huokaillen pyydän anteeksi
Pyydän ettet jättäisi
tätä pistintä minun lihaan
Hellästi vetäisit pois
Pois minusta
Pois se minusta

4. Teon Teoriaa

Tässä istun yksin pimeässä
On katkottu sormieni kaikki luut
Päällä nojaan karkeaan pergamenttiin,
jonka vanha muste otsaani tarttuu

Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan,
jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan
Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa
Pelkkää teon teoriaa

Tässä istun yksin mietteissäni
Aikaa on mutta kenen kanssa sen jakaisin
Valuu hiki alas otsalta pöydälleni
ja tuhoaa loputkin kirjoitukseni

Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan,
jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan
Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa
Pelkkää teon teoriaa

Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan,
jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan
Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa
Yhtä tyhjän kanssa, ei siis mitään
Pelkkää teon teoriaa

5. Seitsemän Sinetin Takana

Ihmeille pienille tahtoisin taputtaa,
muttei vasen käteni tavoita oikeaa
Tahtoisin edessänne nöyrästi kumartaa,
mutta polvistuessani odotan kruunaajaa
Kultaa ja kunniaa

Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus

Maanpiiri pullollaan totuudenpuhujaa,
jotka auliisti jakavat elämänneuvojaan
Tavoittaa silmä mykän kyltti kaulassaan
Sanoo:
Totuuden kuulee vain hiljaisuudessa,
lähellä sydäntä

Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus

Seitsemän sinetin takana on viisaus
ja viisauden takana on hulluus
ja hulluuden takana on kuva
ja kuvan takana on Jumala

Raivoni joka suuntaan haluan osoittaa
Suuttuessani potkaisen suurta katajaa
Lumikasan alta nousen, surta vakavaa puuta katson,
näin se minua opettaa
Saa paha palkkansa

Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Jota en tavoita koskaan

6. Lihaa/Terästä

Makaan selälläni pöydän alla
seuraan kuinka purukumisi kovettuvat
Ovat tiukassa kuin muistot,
jotka pyyhkiä pois haluaisin
Sormenpäitäni kivistää
Sydän hakkaa vaikken haluaisi
Tuntuu aivan siltä kuin se joka iskulla halkeaisi kahtia
Vaikka lupaan, etten itseäni satuta,
en mielen räjähteitä vastusta

Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä

Katse löytää vanhan kirjoituksen,
jonka joku kenties rakkaudesta riutuneena raapusti
Kykene en saamaan sanan sanaa aikaiseksi,
joten vanhat tekstit tulee alleviivatuksi

Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä

Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä

Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä

7. Voimahuone

Tämän huoneen seinät on tapetoitu
Tapetoitu historian lehdillä
Oviaukon kynnys on madallettu
Madallettu kuolevaisten kengillä
Tämän huoneen tuolit on päällystetty
Päällystetty selkänahoilla
Vanhaa räsymattoa sovellettu
Sovellettu taistelukenttänä

Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä
Harmi ettei asukeilla ole silmiä
Savupiipun kautta pääsee kauas pois
Jonnekin uuteen, avaruuteen
Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen

Tämän huoneen seinät on pystytetty
Pystytetty orjatyövoimalla
Tapetin pintaan on kirjoitettu
Kirjoitettu iskulauseita

Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä
Harmi ettei asukeilla ole silmiä
Savupiipun kautta pääsee kauas pois
Jonnekin uuteen, avaruuteen
Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen

Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä
Harmi ettei asukeilla ole silmiä
Savupiipun kautta pääsee kauas pois
Jonnekin uuteen, avaruuteen
Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen
Ei tutustu mahdollisuuteen
Ei tutustu mahdollisuuteen
Ei tutustu mahdollisuuteen

8. Ranka

Annoin sinulle helmen
Merkiksi rakkaudestani
Kun kulman taakse katosit,
näin vilaukselta saparosi
Käytit minusta kaiken

Annoin toisenkin helmen,
sillä en mitään oppinut
Nuo kaksi pientä helmeä
rankani kalloa koristi
Näytit minusta kaiken ja kaiken

Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Kahdensadankuuden palan pelin rakensit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Valmistuttuaan sen näytteille asetit
Minun rankani
Reporankana ojentaa väsynyttä vartaan
Luiden kalske tuulikellon lailla kertoo tarinaa

Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Kahdensadankuuden palan pelin rakensit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Valmistuttuaan sen näytteille asetit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Kahdensadankuuden palan pelin rakensit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Minun rankani
Minun rankani

9. Onnenonkija

Poika haistelee uutta ilmaa verisellä portilla
Monen mutkan jälkeen avautuu karu maailma
Napanuora kriittisellä hetkellä valtuutensa ylittää
Kaikkien järkytykseksi päättää hirttoköyttä esittää, esittää

Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia, toisten omia
Onnenonkija kalastaa pirun kuvilla

Kirves tullessaan alas varmasti tavoittaa kohteensa
Pölli kahtia halkeaa lopulta useissa palasissa
Päreiksi pilkkoo, pilkoo ja poltaa päreensä
Vihanleimauksella pojasta mieheksi tullut valaisee huoneensa, huoneensa

Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia

Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle
Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia, Onnenonkija, Onnenonkija, Onnenonkija

10. Pimeyden Liitto

Voitettujen kansojen päät koristavat kukkapenkkiäni
Hiljaa hymyillen ne mieltään osoittavat

Me ollaan me, muut on muita
Muut edustavat saatanallisuutta
Teidät aiomme tieltänne käännyttää

Hävittyjen sotien uhrit nostamme
teroitetuille seipäille korpinruuaksi
Merkiksi vallasta

Me ollaan me, muut on muita
Muut edustavat saatanallisuutta
Teidät aiomme tieltänne käännyttää

Kansan pariin hurraavan
Nousen kuninkaana maailman
ja puheillani valjastan taas uuden veren makuun

Me ollaan me, muut on muita
Muut edustavat saatanallisuutta
Teidät aiomme tieltänne käännyttää







MOKOMA LYRICS