MOONSORROW LYRICS

1. Karhunkynsi

En enää yksin hallitse koskia ja metsää
Puitani koura kyltymätön repii juuriltaan
Kuka valtakuntani rajoja käydä uskaltaa
Näin rikkoa iäisyyksien rauhaa?
Korvessa monta asuu voimaa
Vielä karhu kynsin teitäkin paikastanne muistuttaa

Kaikki syntyy raivosta, siitä tuskasta
Jota tuli maahan valaa kädestä jumalan
Tuhansien hautojen hohkaessa hiljaisuutta
Alkaa marssimme tuhansiin lisää
Kituessaan hiljaisinkin kiroaa
Heikoinkaan ei tallottuna makaa vihan kasvaessa

Eikö valo riitä niin kauas että näkisit
Pedot joiden jo kuulet liikkuvan?
Heräät sotahuutoon, vilkuillen tyhjyyteen
Oma pelkosi riistää toivon elämästä
Kaikki raivosta syntyy tuskasta
Poltettuun maahan poltettuun jumalaan kaikki palaa

Tulen valtakunnasta veren valtaan
Veren vallasta kuolemaan
Hylätty karjasi teuraaksi joutaa
Yö helppo on taposta puhdistaa
Ei kukaan tuolle puolen näe
Ei teillä ole aikaa

Yksin jää roihuamaan
Saastaisten ruumisten rovio
Maa hetken palaa mustana
Mustaan vereen saa nukahtaa

[English translation:]

[Bearclaw]

No more i rule alone the rapids and the forest
A hand so insatiable is ripping down my trees
Who dares cross the borders of my realm
Thus disturbing eternal calm?
Within the woods many powers live
The claw of the bear is yet to show your place

All is born of fury and the pain
That fire casts upon the earth by the hand of god
At the silence of a thousand graves
Begins our march for a thousand more
Even the silent will curse in agony
Not the weakest lie trampled while the anger grows

Does the light not reach far enough for you to see
The beasts you hear are moving?
Waking to a warcry, glancing around emptiness
Your own fear denies all hope of life
All of fury is born of pain
To the burnt soil to the burnt god all returns

From the realm of fire to the rule of blood
From the rule of blood to death
Your abandoned cattle slaughtered
The night easily cleansed of the kill
None of you sees to the other side
No one of you will have time

Alone the pyre of carnage will burn
And while the earth burns black
In black blood we sleep

2. Haaska

Raunioita tuhotun kaupungin vierestä katsellen
Vai yläpuolella auringon eksyneenä taivasta halkoen?
Koska kuoli tuo kurja olento, tiedä en

Kynnet selässään hetken levähtää
Kasvot hiekassa hetki katoaa

Liian kauas katseensa hamuaa
Kun eivät kotkatkaan pilvissä lennä
On rauta voimaton aikaa vastaan
Kaikki aseensa joutuvat laskemaan
Ja kaiken turhuuden unohtaen
Suohon päätyy vielä tämäkin

Vain tuhkaa poltetun kaupungin unet valloittajien
Yläpuolella auringon tyhjyys olkoon maa täältä
Karkoitettujen

Kynnet selässään hetken levähtää
Kasvot hiekassa hetki katoaa

Hitain askelin liian kaukaa
Moni itselleen aarteita saalistaa
On rauta voimaton aikaa vastaan
Kaikki lihassaan joutuvat kitumaan

Turha on väsyneen odottaa
Kuka valmis on matkastaan luopumaan
Tällä tiellä ei kukaan kulje meitä vastaan

Lopulta aika palkitsee
Minkä ajassa ihminen kärsii
Kuolema kalventaa kaikkien kasvot
Jättää ruumiit kynsiin korppien
Miekasta nielet veren jonka lasket
Suohon päädyt vielä sinäkin

Puiden oksilla, vuorten rinteillä
Istuvat vaiti nuo hahmot
Vain odottaen että polvillesi putoat
Ja kasvosi hiekkaan painat
Et enää liiku, silloin tiedät...

[English translation:]

Carcass

Staring at the ruins of a demolished town
Or am I lost beyond the sun, soaring the skies?
When did that miserable creature die, I would not know

Claws on his back he rests for a while
With his face in the sand the moment disappears

His gaze wandering too far
When not even the eagles fly above clouds
Iron is powerless against time
All will have to lower their weapons
Forgetting every unnecessity
This too will end up in the swamp

The dreams of conquerors are only ashes of a burnt down city
The emptiness beyond the sun shall be the land of the departed ones

Claws on his back he rests for a while
With his face in the sand the moment disappears

With slow steps, from too far away
Many are in search of treasures for themselves
Iron is powerless against time
All will have to suffer in their flesh

The tired ones would wait in vain
Who is ready to give up their journey?
On this path no one walks toward us

In the end, time rewards
The time which mankind suffers
Death pales everyones faces
Leaving corpses for the ravens claws
>From the sword you will swallow the blood which you let run
Into the swamp you too will return

On the branches of trees, on the slopes of mountains
Those shapes silently await
Just waiting for you to drop on your knees
And bury your face in the sand
You're no longer moving, then you will know...

3. Pimeä

Astu saliin kadotuksen
Tänne varjotkaan eivät sinua kutsu
Kuuletko, tunnetko mitään?
Joku hengittää kiivaasti hamuten ilmaa
Kuiskaukset kaikuvat loputtomasti
Tiedät ettei täällä ole ketään

Niin kauhu hiipii vaikka mihin piilottaisit
Vai henkesikö jättäisit?

Tässä maailmassa ei ole mitään
Ei tyhjyydessä elämää jäljellä
Ne joita pelkäät eivät pelkää ketään
Olet yksin etkä tiedä missä

Hiljaiset askeleet kaikuvat syvissä vesissä
Kuolevan auringon alla kaikki on kaunista

Alla puiden kuolleiden oksien
Istut kuunnellen kuolleita lintuja
Yö ei anna uskoa mihinkään
Ruumiisi tärisee kylmästä
Etkä löydä tietäsi takaisin
Kun silmäsi vihdoin tottuvat pimeään

Hiljaiset askeleet kaikuvat syvissä vesissä
Tunteja laskien kulkee hämärä varjoina
Pisarat pirstovat polkua maailman reunalta
Kuolevan auringon alla kaikki on kaunista

Tässä maailmassa ei ole mitään
Ei tyhjyydessä elämää jäljellä
Ne joita pelkäät eivät pelkää ketään
Olet yksin etkä tiedä missä
Ja silmäsi ovat tottuneet pimeään

Taas yksi eksynyt sammaleeseen painaa kätensä
Pisarat pirstovat polkua pimeän reunalta
Huomenna auringon alla kaikki on kuollutta

[English translation:]

[Dark]

Step inside the hall of perdition
Not even the shadows have invited you
What can you hear, what can you feel?
Someone breathing timidly gasping for air
Whispers echo endlessly
And you know that there is no one here

Horror lurks wherever you hide it
Would you forsake your life to escape?

There is nothing in this world
No life left in emptiness
Those you fear are afraid of no one
You are alone and you don't know where

Silent steps echo in the deep waters
While all is beautiful under a dying sun

Under the branches of dead trees
You sit and listen to dead birds
The night leaves you believing in nothing
Your body shivers from the cold
And you won't find your way back
When your eyes get used to the dark

Silent steps echo in the deep waters
The duskfall clad in shadows counting hours
Drops splinter the path from the edge of the world
While all is beautiful under a dying sun

There is nothing in this world
No life left in emptiness
Those you fear are afraid of no one
You are alone and you don't know where
And your eyes have gotten used to the dark

One more wandered with hands in the moss
While drops splinter the path from the edge of the dark
Tomorrow all will be dead under the sun

4. Jotunheim

Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat
Jään välkehtiessä hiljaa itkevät
Kaiken kuolevaisen ajat muistavat

Halki pohjoisen kirkas taivas siintää
Metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan
Tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää
Ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa
Päivät seisauttaen öisin raivoten

Kauan ovat pilvet kulkeneet
Rauhatta vetten päällä velloneet
Jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa
Meitä vain riepottaa virta mukanaan

Nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät
Hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä

Maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa
Ja ikuinen virta lumena sataa
Lakeudet ainiaan vailla asujaa
Tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa

Kaukana viima pilviä ajaa
Kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa
Taivas eksyttää väsyneen vaeltajan
Jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa
Niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä
Ei tästä kukaan käy

Vaikka puut tuhkaksi palaisivat
Vaikka ranta karkaisi veden taa
Ei tätä maata voi ihminen omistaa

[English translation:]

[Jotunheim]

Those white fields they reign over this land
At the sparkle of ice they silently weep
All ages of mortals they know

And the bright sky reaches throughout the north
Raining hoar upon the woods
It conceals the stars and sets the sea in fire
Shakes mountains by thunder
Halting the day, raging at night

For long the clouds have traveled
Restlessly swelling above the waters
If the heavenly flame now melts the frost
With just the stream we drift

Those white fields they blind the night
Silent giants of stone and of ice

The wind shall scatter the cold fair land
And the eternal stream fall as snow
None ever living on these plains
The ice cold wind now takes the fair land

Far away wind driving the clouds
Carving mournful verses to stone
The sky leads the weary roamer astray
Struck down by the white nothingness
Thus curse the giants of stone and of ice
From here none shall pass

Should the trees be burnt to ashes
Should the shore be buried under the waves
No man can ever own this land

5. Kaiku

Kulkija rauhaa etsien
Kynsistä petojen haavoja sain
Katveeseen, suojaan metsien
Kiirii laulu isien kaikuna ain
Laulu isien kaikuna ain

Taistelun huuru verinen
Ovilla kolkuttaa seuraten vain
Rannoille, yli vesien
Kiirii laulu isien kaikuna ain
Laulu isien kaikuna ain

Lyhyt on taival maallinen
Ei tuntea tarvitse pelkoa lain
Merten taa, loppuun aikojen
Kiirii laulu isien kaikuna ain
Laulu isien kaikuna ain

[English translation:]

[Echo]

A roamer seeking serenity
Wounded by the claws of beasts
To the shade, to the shelter of the woods
The song of our fathers echoes

The gore of battle follows
Knocking on our doors
Onto the shores, over the waters
The song of our fathers echoes

So brief the earthly journey
Yet no need for fear
Beyond the seas, to the end of time
The song of our fathers echoes







MOONSORROW LYRICS