VERJNUARMU LYRICS

1. Turja

Kieppinä kiärmeet perrääs pyörii
Laamoina rotat aetoessas hyörii
Pianko poskilles puhkee paeseet

Elä onneton kirroo kurjoo
Elä hölömö suututa Turjoo
Kohta kasvoilles kasvit kohhoo

Ee toenna pahhoo sannoo sannoo

Mannoo
Kirroo
Pirunvirttä jouset sahhoo

Mannoo
Kirroo
Kosto kahtoo silimee pahhoo

Siälistä köyhän taavit poestaa
Keskellä henkiin loetsut toestaa
Kattoo kivut, kuoloo kuumeet

Kirot kirroojalle kiäntää
Mannaaksiltä niskat viäntää
Rukkookset rivoena raekaa

"Jos out paha panema toesen, koettele kottiin ja kovasti
Tahi paha tekemä toesen, mäne nyt perkele kottiis
Isännältä niskat taeta, emännältä piä rutase
Tapa tallista heposet ja vie lapset lattijalta"

2. Kuvajaenen

Valloon aaringon uamulla nousoo
On kammari hilijanen, iäntä vaella
Ovvee tuvan varroen raolleen työntää
Ja sissään livahtaa varkaan laella

Pöyvän peittona musta liina
Kupeista haesoo paloviina
On nisupitkot hotkittu
Sienapöllit nurkkiin potkittu

On väkkee valavona
Vaenajan kuppeella
On päetä paenuna

On väkkee veisanna
Vaenajan kuppeella
On suru murtana

Huurusen ruuvun läpi pirtistä kahtoo
On pihassa väkkee tuttuva nuamalla tuskoo
Suattoväkj' valamiina vierellä reen
Outtaa mittee miehet aetasta kuskoo

Harteille nostettu ruumislaata
Ruumis laavalle pantuna muata
Arkkuun lasketaan kylymä vaenaa
Suru syväntä, harteita paenaa

On poes nukkunu
Jalat eellä kannettu

Liina vitivalakonen
On solomittu aesoehin

Karsikkolaata mualattu
On aetan kylykeen naalattu

Töllistä ulos pihhaan ryntää
Väjen sekkaan tietä raevoo
Paljaat jalat lunta kyntää
Kylymyys sisältä sieluva vaevoo

Puista kantta nyrkein takkoo
Arkunkannen aaki tahtoo
Särkyy mielj' ja syvän hakkoo
Kuvajaestaan arkussa kahtoo

3. Luutarha

Ee tähän vuojenaekaan paenu hakku muan kuoreen
Luutarhaan outtamaan viijään arkku vaenajan tuoreen
Muanpovveen piäsöövät kuhan noosoo tookoheinät
jiä tuakse kuuraset, kylymät kiviseinät

Luutarhasta poes, povveen muan piästävä oesj'

Aakee arkut, herree ruatokansa
Vuan eepä nuo arvoo vaenajia olevansa
Luutarhasta levon jäläkeen parraan elon
Tulloo väkkee tuomaan kuolemanpelon

Lähtöö kukkii kottiisa muistamatta männeitä
Pihhoehisa piästyä ee huoli rakkaat heitä
Surruusa sortuuvat, kun karsikkolaatasa löytää
Liekit mustat syvämmiin syttyy ja vihasa näättää

4. Paha Paemenen Puvussa

Herran huoneessa tärisöö seinähirret
Pyhäuamuna raekaa pirunvirret
Suarnastuolissa seppelkaala
Vuanii laamoo piässä naala

Paha paemenen puvussa
Valtoo peon luvussa
Olj' hyvä mies kerran, tuo mies Herran

Söe Suatana syvämmen
Mänj' Pirulle sormet ja kämmen
Ee Perkeleelle sano ei
Enkelj' musta sielun vei

Mielen piällä peleko ja ahistus
Piätaatiin immeisen ee aata Ristus
Suana jokkaenen on tartunnan
Taati kulukoo läpi seurakunnan

Paha paemenen puvussa
Valtoo peon suvussa
Olj' hyvä mies Herran, nyt mies alakerran

Vatkoo ruhhoo kuumehorkat
Nilikoesta essiin puskoo sorkat
Aakee otassa arvet
Piähän nousoo pirunsarvet

5. Lohuton

Vaenijoelta murhe kaekuu
Tuskanhuuvot ilimaan raekuu
Värjee tulj' taevaanrantoo
Verenpuna rantaen santoo

Lohuton, loputon

Loputon
Peleko ja kipu on
Valoton
Elo on toevoton

Loputon
Peleko ja kipu on
Lohuton
Elo on loputon

Lommoon paenuu poskiin nahkat
Huavoen piällä verjrahkat
Näläkä näkkyy kylykiluista
Kuivuu vielä sylyki suista

6. Pirun Saana

Saanan ovi kiinni on, umpeen turvonna kosteuvessa
Ee piika sitä aaki sua, kivet hehkuu kuumuuvessa
Tulj' emäntä aattamaan, kumpaenenniin reohtoo ja viimeen vässyy
Ee saanaan männä, ovi kiinni on ja pyssyy

Laateilla vihtoo vierasta väkkee
Melekosta pittää väkj' äläkkee
Tulj' perkeleet nuo laateille
Hakkoo poes sen mikä kuuluu heille

"Isäntä, astu Pirun saanaan!"

Viimeen isäntä rippaan tarttu, uksi aaki tempastiin
Katos äejä saanaan ja ovi kiinni paeskattiin
Kiukaalla kuavetaan korvosta vettä, lyyvään alle lissee puuta
Saanassa tukitaan tuskasta parkuvan isännän suuta

Uamulla saana, tyhjä vieraesta
Kuhtuu sissään kuolevaesta
Kuumoo on vielä kiukaan tuhka
Laateilta löötyy isännän nahka

7. Ualtoen Viemät

Iänet aeroen raahoo rikkoo
Ee sootajilla ohta hikkoo
Sumuhunnun harsoo puhkoo
Musta taevas piällä uhkoo

Järven pintaan
Pyörteet piirtää
Aerot venneen
Tuoneen männeen

Tuonen tuppaan uallon viemät
Kynsin mustin uiskoo vievät
Kohti käävät järven kohtoo
Jossa koetti elon ehtoo

Järven pintaan
Aerot piirtää
Kasvot sievät
Ualtoen viemät

Löe laeneet yli laetaen
Kiänty köli korkeuksiin
Mänj' masto maeninkeihin
Sortu soutajat syvvyyksiin

8. Korvo

Niät, iät näläkee niät
Pijät, niät paskat siät

Ulukosalla, taevasalla viiltää viima, jiätää halla
Matkooja muan tuuhan tuppaan, levätä suat sen luppaan
Kää pöytään, tarinoetas huasta, ota palasta omasta muasta

Aakee luukku lattijalla, näkköö ristit kamanalla
Ja väjen hulluus silimissään
Vajjoo vieras muan sissään, puttoo kuoppaan alle tuvan
Tuntoo kuoleman suapuvan

Pohjalla, muan alla näkkyy ruumiita kaekkialla
Riiputtaavat siellä lihhoo, nylettyinä, iliman ihhoo
Paesteiks talon vieraat muuttuu, kosvosta vielä yhtä puuttuu

Korvoon tuokii piätyyy
Kirkuu hullut ja syvän jiätyy
Suolasta lihhoo tynnyrlöehin
Talaven varalle purtavoo
Särvintä syvänöehin
Eepähän jiä surtavoo

9. Sysisyvän

Nukkuja ee leppee yötään
Uni kulukoo veiten terree
Paenajaenen hyökkee myötään
Pahnoeltaan ee kurjat herree

Syvämmes musta
Kirkkaana pallaa
Tuo unohusta
Ja unen syvän sallaa

Piheissään pittää
Allesa peittää
Peleko ittää
Verhon mustan piälle heittää

Tuikku Turjan, varkaan valo
Polttaa rasvoo immeisen
Unneen vaepuu koko talo
Varjot täättää syvämmen

Hävittäjä kaeken hyvän
Unen tuoja Sysisyvän
Piheissään pittää
Syvänallaan peleko ittää

Paenajaesen häelyvän
Houreen tuoja Sysisyvän
Allesa peittää
Varjon mustan piälle heittää

Kuoloo valo, liekki haepuu
Syvän musta kieroon taepuu
Syvämmiin jiä pimmeen kaepuu
Unneuksiin yön pelot vaepuu

10. Vetteinen

Makkoo ruumis kuolleen laella
Silimä tääsin terree vaella
Kahtoo veessä pinnan alla
Hukkuneen tuska nuamalla

Väkkee vuanii rantaveessä
Ruastaa lapset äetiin eestä
Väejyy reunoilla syvänteijjen
Jookkoon viepi hukkuneijen

Veen piru, kalakasvo, ruumis vetteen vajonneen
Pihtisormet pimmeyvestä vettää valloon sammeeseen
Uallon alle, syvänteeseen, liepeille lähteijen
Helemoehin Vellamon viepi Vetteinen

Alla laeneen vuahtopäijen
Sualista kohti pohjoo paenaa
Alla kohvan kevätjäijen
Kohalla virran outtaa vaenaa

Koorat reppii limasta ihhoo
Kynnet nahkoo ruapii
Leuvat purroo huaskan lihhoo
Piikkihampaat luuta kuapii





VERJNUARMU LYRICS